Jeeves








Mulla on mielessä vain lamppu, vaikka mun pitäisi jo päättää maalaanko pönttöuunin neonkeltaiseksi vai sähkönsiniseksi. 

All I'm thinking about is this lamp. Though I really should be deciding whether to paint my fireplace neon yellow or electric blue.
 


Translation: Merja Barry




Not too boring..



Ei mitään turhaan tylsää. Vaan leikkisää, oivaltavaa ja niin lämmintä. Käsillä tehdyn tuntu. Ja mikä valloittava nainen onkaan tämän kaiken takana.

Nothing ordinary or boring, but playful, insightful and oh so warm. With a handmade feel. And what a lovely lady is behind all this.
 

..in tiger skin.


Translation: Merja Barry



Model no. 155






From Swedish hasbeens.



Lucky eye



Minna kertoi, kuinka mies tuli kauppaan, ja osti vaimolleen, joka oli raskaana tämän onnen amuletin; lucky eye. Kuinka kauniisti ajateltu. Tuo tarina, joka on tosi sai aikaan sen, että korut myytiin loppuun päivässä. Taikauskoa vai onnenkaipuuta, tai sekä että. Tai vain liian harmaa sateinen Syyskuinen perjantai.


Minna told me about a man who had walked into the store, and purchased this lucky charm for his pregnant wife. How thoughtful. This true story was spread forward, and these charms were sold out in one day. Either it's superstition or just wishing for some luck to strike, or maybe both. Or maybe this Friday in the middle of September was just too grey and rainy. (Translation: Merja Barry)
Lucky Eye pendant is an R/H classic piece and has the colors of white snow and fresh nordic water. The Lucky Eye was born to bring luck in the process of the first R/H season. It did a good job so it has stayed ever since.
The Lucky Eye brings good luck and protects the one who wears it.
Handmade in Finland. 






No more mondays..







..thank you.



Mjölk


Oji Masanori Kami Mug.



Lovely road trip


Kohtaamisia. Niin paljon viisaita ihmisiä. Lämpimiä käden puristuksia. Rutistuksia, joissa on voimaa. Katseita. Hymyjä. Joku kysyi jotain Habitare-messuista, joku musiikkitalosta. Minä muistan vain ihmiset. Puiston penkin. Filtin  ja huussin. Askeleet, jotka kulkivat yhtä matkaa, lähellä, lähelle. Anna Järvisen. Pimeän kaupungin ja ratikan äänet. Ja sen, miten hyvä oli tulla kotiin. 


There were encounters. So many wise people. Warm handshakes. Strong hugs. Looks and smiles.            Someone asked me something at the Habitare exhibition. Someone from the Music Center. I just remember people. The bench in the park. The blanket and the outhouse. The steps I heard next to me, close to me and coming towards me. I remember Anna Järvinen. The city in the dark and the sound of the trams running. And how good it was to be back home.




Photos: Samujii Aw 2011, Nina Merikallio
Translation: Merja Barry.



Jansen+co



Voi näitä ysäri kasari pannuja ja mukeja!
Great colours! Remind´s me of the 90´s. www.jansenco.nl

-r-

Habitare 2011

Kävin eilen Habitare messuilla ja mahtuu kyllä yhden käden sormiin sieltä omat (Riikan) parhaat palani. Olihan siellä paljon enemmänkin kaikkea ihanaa, mutta ei ehkä sellaista jota ei olisi vielä nähty. Kameraa ei kuvaajalla tietenkään matkassa ollut, sillä eihän suutarin lapsellakaan niitä kenkiä ole;)

1. Ensimmäisenä on Ville Assisen Nomartille suunnittelema Herbagon yrttitarhamoduuli. Tähän ei ehkä selityksiä tarvita, geometriaa sen olla pitää! Vielä kun saataisiin tuotantoon. Minä täällä ainakin malttamattona odottelen jo pannunaluselleni kaveria tuohon keittiönpöydälle! Kuva: Minna Jones
2. Toisena mieleeni jäi Aiku designin filtit. Etenkin Tanja Kallion, Päivi Tikkasen ja Reetta Aholan luomukset. Niihin kelpaisi kietoutua tälläisena myrskyisenä syysiltana.
3. Kolmantena ihanuutena mainittakoon Trash Design osasto kokonaisuutenaan ja sieltä kotiini noukkisin Lassi Alestalon Halkotelineen. Siinä on sellaista meikäläiseen uppoavaa rouheutta joka on pakattu tyylikkäästi valkoiseen.
4. Neljänneksi kotiini kiikuttaisin Lahden muotoiluinstituutin alueelta löytyvän Jaakko Hyvärisen suunnitteleman Stixstix valaisimen sekä Dima Kaartisen Inffi-valaisimen.
5. Viidenneksi mieleeni nousi Saaga. Laura Koskelan, Heidi Ollikaisen ja Liisa Karppisen Kehto/Keinu/Istuin. Tuote joka muuntuu sopivaksi kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Kuva: Minna Jones

6. Ja lopuksi erityiskunniamaininta vielä Lapponia House Oy:lle. He esittelivät Habitaressa uuden pientaloissa käytettävän CLT-rakenteen, joka mahdollistaa energiatehokkaan ja nopean rakentamisen. Ensimmäinen LAPPONIA CLT -talo on messuilla oleva Minitalo. Se on aivan uudenlainen puutalokonsepti, jossa hiilijalanjälki ja energiankulutus on minimoitu. Ei muuta kuin männiköistä tonttia etsimään! Tässä olisi luultavasti meidän perheelle juurkin sopiva talo jos uuteen muuttettaisiin. Lapponia house Oy:lla on myös Allergia-ja Astmaliiton Allergiatunnus.


There is now Finish furniture and interior Habitare 2011 exhibition.  Here are few of my favourites from there. Links are in the finnish text.

-r-

Inkkarityttö




Inkkarityttö tykkää Ivana Helsingin Intiaanikesästä 2012.
Mikä mussa nyt muka on niin intiaania. Vai onko se vain kaipuuta menneeseen. Muistoihin. Kuvaan, jossa olemme intiaaniheimon ympäröimänä. Olin vain pieni nyytti, kun matkasin perheeni mukana Amerikkaan. Kun olin vähän isompi laskin aina sormilla, kuinka moneen maahan olen matkannut isäni sylissä. Kun olin vielä vähän isompi. En laskenut enään. Kaipasin vaan. Perhe muuttui. Siitä tuli toinen. Vaikka ei yhtään huonompi, kuin mitä se oli ollut. Silti ikävä ei mene koskaan pois.

This Indian girl likes the Indian Summer collection 2012 of Ivana Helsinki
Although I am not sure what exactly is so Indian about me. Or am I just missing things from my past. The memories. The picture where we are surrounded by an Indian tribe. I was just a little tot, when I travelled with my family to America. When I grew up a little, I used to count with my fingers how many countries I had travelled to on my daddy's lap. And when I grew up some more, I stopped counting. I just started missing it. My family changed. It did not become anything worse, just different. Still, I cannot shake away the longing, it will stay with me forever.

Translation: Merja Barry
 

I can see it in your eyes.


Ivana Helsinki design for Tulikivi.





Päin tuulta.


Tornadoes outside and in My Mind.
Jacket from Vuokko.


Kaunis.

An orange sofa.



                                                                                                                                                                                           

24h.


Liian vähän aikaa, ja liian paljon tekemistä. On aika ajatella uudestaan, mitä missä ja milloin. Juha T. Hakala puhui viipyvästä rauhallisuudesta. Hän myös kysyi onko kotimme touhulandia? Onko harrastusten rumba se, joka määrittelee päiviemme kulkua. Minä päätän. Sinä päätät. 

There are not enough hours in a day.



Erämaa.







Erämaa maalaus on Ulla Remeksen. Raw-tuoli Muuton.

The artist of this painting is Ulla Remes. Lovely Raw-chair is Muuto`s product.






                                         Niityllä.
                                         On the meadow.

                                         Photo: Mikael Jansson, from the Vogue Paris.





Hay

     Lämpö.
     It feels warm.



Keep Me Smiling


         
            Flow-festival t-shirt from Marimekko design by Maija Maija, 2Tone Wool Pullover from Suvi Ainoa.





Pilke




     Pilke on kuin moderni himmeli. Se myös valaisee kauniisti.
     Yksi Muoto2011 palkituista, design by Tuukka Halonen.

     Pilke is like a modern version of himmeli, a traditional Finnish hanging mobile of straw. 
     It also illuminates beautifully. Design by Tuukka Halonen.


     Translation:M.B.
 


Nahka Design by T.P.





"Marraskuu alkaa yleensä pelottaa jo tässä vaiheessa vuotta, mutta tämä syksy vaikuttaa niin kiinnostavalta, että eiköhän siitäkin selvitä. Olen 45-vuotias nainen, äiti ja suunnittelija – tällä hetkellä kaikkea sitä aika tasapainoisessa suhteessa. Siitä tulee mahtava tunne – fiilis on kuin opiskeluaikana, ilman pariutumisen ja lisääntymisen tuomaa hässäkkää. Alan vaihto ei ole koskaan käynyt mielessä, joten olen varmaankin oikealla alalla. ONNI-tuote on ehdottomasti minun näköiseni ja kokoiseni. Teen niitä täysin omaehtoisesti. Suurena inspiraation lähteenä on myös poikani Mosse, joka on koko ajan kova väsäämään jos jotakin. Asiakkaalle välittyy myös todellinen kuva tyylistä ja ajattelusta, kun hän käy paikassa, missä kaikki tapahtuu. Yksityisyys on mielentila. Olo on mahtava, kun ajaa peltojen halki tasaisessa maisemassa, missä on enemmän taivasta kuin maata." (Haastattelu 12.8.2011)

Tapasin sinut taas. Sinä puhuttelet olemuksellasi minua. Miten kummia sattumia kohtaamisemme ovatkaan. Sattumukset on parhaita. Niistä itää aina siemen niin syvälle. Kumpa reilun kymmenen vuoden päästä, voisin tuntea jotain samaa seesteisyyttä, kuin mitä haastattelustasi luin. Se oli niin läheinen; tuntui kuin olisin jutellut taas kanssasi. Kerrontasi kuvaa hyvin sitä aidointa sinua, joka on ja pysyy. 


"Usually this time of year I start worrying about November (the dark winter coming), but this fall will be so interesting that I guess I will survive. I am a 45-year-old woman, a mother and a designer - balancing all this quite well right now. It gives me a great feelling – kind of like when I was a student, but without those pressures of finding a stable relationship and having children like back in those years. I have never considered changing the field of work that I am in, so this must be the right thing for me. ONNI products have definitely been crafted to look and feel like me. I make them completely on my own initiative. One major source of inspiration is my son Mosse, who is constantly crafting things. I also think that the customers get a realistic image of the designer's style and thought process, when they visit the workshop where products come togetherPrivacy is a state of mind, I think. It is an amazing feeling when you drive through the fields through a landscape where the sky is bigger than the land." (Interview on August 12,2011)


I met you again. Your presence makes an impression on me. It is a strange coincidence, the way we often run into each other. Coincidences are the best. They sew the best and deepest seeds for things to come. I wish that in ten years I could feel at least partly as settled and serene as you seemed, when I read about you in the interview. The text felt so intimate, it felt like I was talking to you again. The things that you say describe your essence so well, the real you that will not change.


Translation: Merja Barry
Photos: From the Onni.eu and from the finnish design shop





 

Metsä























I feel safe and free here.