Maailman ihanin tyttö

On asioita, jotka jäävät mieleen, niin kuin yksi "Maailman ihanin tyttö" -kirjaan kuvatuista tytöistä. Kun olin lapsi, me istuimme samaan bussiin aina aamuisin koulumatkoillamme. Hän tuli lastenkodista, tien toiselta puolelta. Minä taas tulin Käpyläntieltä, kotoa. Toisinaan, kun kävelin lastenkodin ohi, siellä hän oli aidan takana, sama kaunis punahiuksinen tyttö. Me vilkutimme toisillemme. Silloin olin vielä niin pieni, että en tiennyt, miltä kipu tuntuu. Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin tiedän vähän enempi. Miina Savolaisen taidekirja; "Maailman ihanin tyttö" puhuttelee, panee hiljaiseksi. Miten hauras ihminen onkaan, miten paljon elämä on voinutkaan satuttaa, ja miten silti, sillä voi olla kaunis, lohdullinen ja onnellinen loppu. Yksikin välittävä ihminen voi saada ihmeitä aikaan. Kahta maailman ihaninta kummityttöä juhlittiin eräänä viikonloppuna, he saivat kirjat omakseen. 

Some things you just never forget, like one of the girls in 'The Loveliest Girl In The World' book. That girl with long red hair. When I was just a child, we would sit on the same bus in the mornings, on our way to school. She came from the children's home, across the road. I came from my home on Käpyläntie. Sometimes when I walked past the children's home, she was there behind the fence, that same red-haired girl. We waved to each other. I was too small then to know what true pain can feel like. Now, twenty years later, I know a little more. The Loveliest Girl In The World by Miina Savolainen is touching, it makes one think. How fragile a person can be, how much the world can hurt, and still there can be a beautiful, consoling and happy ending. Just one person who cares can make a big difference. Two of the world's loveliest godchildren had a celebration this weekend, they got this book as a present.

Translation: Merja Barry